Perustietoa sinilevästä

Sinilevä eli syanobakteeri on maapallon vanhimpia "eläimiä". Se on ollut täällä lähes 3 000 miljoonaa vuotta (vrt ihminen, 2 miljoonaa vuotta). Sinilevää voidaan perustellusti sanoa lähes kaiken elämän perustaksi, sillä sen ansiota on ilmakehän syntyminen maapallolle.

Kukinnan päätteeksi sinileväsolujen hajotessa vapautuvat niiden yhteyttämisprosessissa vedestä erottamat happiatomit. Näistä happiatomeista on miljoonien vuosien kuluessa muodostunut maapallon ilmakehä, joka on perusedellytys nykyisen kaltaisen elämän olemassaololle.

Sinilevälle riittää pelkkä fosfori

Sinilevä käyttää ravinnoksen kasvien tavoin typpeä ja fosforia. Useimmat levät eivät pysty sitomaan ilman typpeä, mutta sinilevä pystyy. Jos vedessä ei ole typpeä kasvien tarvitsemassa muodossa, sinilevä saa lyömättömän kilpailuedun muihin leviin nähden. On jopa sanottu, että typen poisto vesistöstä lisää sinilevien määrää. Typensidonnan lisäksi sinilevällä on toinenkin valtti: kasvaakseen se tarvitsee valoa vähemmän kuin muut levät.

Ihmisten toimien aiheuttaman rehevöitymisen ansiosta ovat sinilevät monin paikoin lisääntyneet niin, että ne muodostavat jo uhkia muulle elämälle. Osa sinilevistä on erittäin myrkyllisiä, ja sen tähden sinilevän saastuttama vesi on uima- ja juomakelvotonta.